Korsnäsin t-paita / Korsnäströjan light

Ilimaasen itteäni taas vaihteheksi näin äirinkielelläni. Niin notta valamistakaa ittennä. Tässon ny korsneesiläänen paita tällääsenä nuukan pohojalaasen lankaa säästävänä lyhyenä mallina.

Jotta napa vähä vilikkuu ja naapuriilla on mille nauraa. Monasti ajatellahan notta piree on paree, mutta kyllä lyhee on kivee.

Rasat tein tosiaan puolitoista vuotta sitte vähä kurontaa ja virkkuuta harjootellen Korsnäsin tyylihin, tai Korsneesin kuten se täällä äännetähän. Nyt innostuun sitten pairan kutomisestakin.

Färit on meleko kirkkahat ja sellaaset iloluontooset, mutta kuitenki perinteeset aiva kuten Korsneesistä on tallennettu 1800-luvulta. Punaanen on veretseisauttava färi, valakoonen on sellaasen ku lampahasta tuloo ja veheriäänen vie ajatukset kesääsihin maisemihin. Niin notta oikeen sopiva yhyristelmä. Langoosta värikkähät on Pirkanmaan kotityön Ohutta Pirkka-lankaa ja valakoonen on sellaasen ku Aholan lammastilan suomenlampahistansa tekemää lankaa. Ohojoehen löysin Lankapaitoja ja muita asusteita -kirjasta, jonka on kirjoottanehet Marketta Luutonen, Anna-Maija Bäckman ja Gunnar Bäckman. Tämän ohojehen suunnittelija on Jeannette Rönnqvist-Aro. Lyhensin torellakin mallia ja valikoottin kuvioota, joista pirin eniten. Tanssivat flikat on perinteenen kuvio ja sellaasia salamiakkikuviootakin tästä ny löytyy virkkuuosiosta. Trossata voin ny sitte omatekoosella pairalla.

Korsnäströjan is a traditional sweater pattern from a small Swedish speaking community in Western Finland. Sweaters combining tapestry crochet and stranded colourwork knitting have been recorded in books since early 1800s. The sweaters are very colourful with red and white as their main colours. Religious reformation movements halted people from wearing colourful clothes in many parts of Finland in the 1800s and 1900s and many pious peole started wearing black or dark clothes in simple style, but Korsnäs was so remote that they kept many of the colourful crafts and traditions. The sweaters were worn mostly by men, but cardigan versions have been made for women. I made mittens using these techniques couple years ago and now ventured into sweater knitting in Korsnäs style. My sweater is based on Korsnäsinpaita "Tanssivät tytöt" by Jeannette Rönnqvist-Aro from a Finnish book.

Hames on perintökalu. Isoäireelta ja sen siskoolta niitä on peritty usiampikin eri kuntoonen kansallispuku, jota säilytetähän hyvin ja tuuletetahan aina välillä.

The skirt is a part of regional national costume and used to belong to my grandmother or her sister. My granny had four sisters and they all had the same costume of their home town. Not all towns have their own costume, but this is one of the first ones developed into a uniform format in the 1920s. It is based on older styles of dressing. The features were taken from peasant costumes of the 1700s and 1800s.